saloniemi Kärttyisä paremmintietäjä.

Rikkaat, alistettu kansanosa

Aina välillä rikkaitakin ihmisiä harmittaa tämä meidän yhteiskunta ja mihin se on menossa. Ja mikäs siinä; ikäväähän se monessa kohtaa on. Ikäviä asioita on vaikka kuinka paljon. Hallitus liipaisi yli puoli miljardia pois toisen asteen koulutuksesta. On pimeää ja tuulista itsenäisyyspäivänä. Ja ennenkaikkea, Suomessa on negatiivisuuden ilmapiiri.

Rikkaat ihmiset ovatkin vallan sydämistyneet tähän kamalaan maahan ja ennenkaikkea siihen,  että täällä pitää maksaa veroja. Nämä kansakuntamme soihdunkantajat ovat masinoineet suuren adressin, jolla pyritään lähettämään päättäjille viesti. Verot ovat liian korkeita!

Veroadressin ovat allekirjottaneet lukuisat yhteiskunnan sikariportaan vaikuttajat. Mukana ovat ainakin

  • Kari Jordan, pääjohtaja, Metsä Group, (s. 1956)
  • Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä (s. 1955)
  • Pekka Nuuttila, varatoimitusjohtaja, Nordea (s. 1956)
  • Kari Stadigh, konsernijohtaja, Sampo Oyj (s. 1955)
  • Peter Wiklöf, VD, Ålandsbanken, (s. 1966)

Ja vino pino muita, alkaen nyt näistä pankinjohtajista päättyen konttorinjohtajiin ja tavallisten firmojen tavallisiin toimitusjohtajiin ja aluepäälliköihin.

Veroadressissa käydään kauniisti läpi verotuksen aiheuttamia ongelmia. Saatesanoissa peräti Risto EJ Penttilä kertoo:

Taustalla on vahva näkemys siitä, että veronkorotusten tie on Suomessa kuljettu loppuun. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee kaatumaan, jos emme saa julkisen sektorin menoja kuriin ja luotua uutta kasvua talouteen.

Muistatteko tämän veronkorotusten tien? Sen jossa yhteisöverotusta alennettiin 870 miljoonalla eurolla? Sen veronkorotusten tien, johon esitetään messevää veronalennusta datakeskuksille?

Älkääkä uskoko minua, minä olen vasemmistolainen yhteiskunnan vihollinen. Uskokaa vaikka Elinkeinoelämän valtuuskuntaa.

Kokonaisveroaste, EVA 2011

Huomaatteko veronkorotusten tien jota kuljemme? Kokonaisveroaste on laskenut vuodesta 1995 vuoteen 2009. Veronmaksajain keskusliiton (joka nyt ei ole ehkä se varsinaisesti veromyönteisin taho) sivut kertovat samaa. Veronmaksajien mukaan kokonaisveroaste on Lipposen hallituksesta lähtien tullut alaspäin. Vuonna 1994 kokoaisveroaste oli 46,7%, vuonna 2004 43,5%, ja vuonna 2014 ennuste on 45 %.

Kahdenkymmenen vuoden aikana on siis liikuttu muutaman prosentin sisällä, ja vielä niin että trendi on alaspäin. En oikein keksi millä tavalla pankinjohtajat tai Risto EJ tätä sanovat veronkorotusten tieksi.

Riston posse ottaa rankan tavoitteen:

Seuraavien vuosien suuri tehtävä on kääntää kokonaisveroaste laskuun. Kohoava veroaste on uhka hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle.

Tavoitteeksi kannattaa ottaa myös 90-luvun laman torjunta, Tampere-Seinäjoki -radan sähköistäminen ja ehkäpä moottoritie Helsingistä Turkuun. Risto toastaa vielä Twitterissä:

ristoej

Tottahan tämä on. Mutta mutta. Tähän kannattaa tutustua vähän tarkemmin. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on julkaissut mainion raportin jossa käydään läpi verotusta ja ennenkaikkea sen hankalaa vertailtavuutta muiden maiden veroasteisiin. Outi Kröger muistuttaa, että

Verojen osuus bruttokansantuotteesta ei kuvaa täydellisesti verotuksen kokonaistasoa. Erot maiden sosiaaliturvan ja tuloverotuksen rakenteissa vaikeuttavat kansainvälistä vertailua. Joissain maissa tulonsiirrot ovat tyypillisesti veronalaisia kun ne toisissa taas ovat verovapaita. Veroasteeseen vaikuttaa myös se, tuetaanko kotitalouksia verovähennyksin vai suorin tulonsiirroin. Pohjoismaissa tuet annetaan pääosin verollisina suorina tulonsiirtoina. Tämä johtaa korkeampaan nimelliseen veroastelukuun kuin vastaavan nettoetuuden myöntäminen verovähennyksen muodossa. Monissa Keski-Euroopan maissa suositaan verovähennyksiä perhepoliittisten etuuksien muotona.

Ja tiedättekö mikä todella jauhaa rattaitani? ei suinkaan se, että 2000 yritysjohtajaa ruikuttaa veroista täällä, Suomessa. Suomi on kuitenkin maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Täällä on tarjolla korkeasti korkeakoulutettua työvoimaa, kohtuullisen kilpailukykyisesti(pdf) ja vielä vakaassa yhteiskunnassa.

Minua kertakaikkiaan riipii se, että kun tässä maassa menee huonosti, kertakaikkisesti ainoa mitä keksitään on verotus. Että jos tehtäis ja tuotettais vielä vähän halvemmalla, niin ehkä kaikki ratkeaisi. Kun vaan alennetaan hintaa.

Voisin kuvitella että listan alussa olevilla yhteiskunnan vaikuttavimmissa asemissa olevilla miljonääripankinjohtajilla ja yrityspampuilla olisi edes jonkinlainen ajatus siitä, mitä muuta täällä voi tehdä kuin alentaa verotusta, semminkin jos on ihan dataa siitä että väite veroasteen noususta ei pidä paikkaansa.

Tässä, kuten monessa kirjoituksessa aiemminkin, sylettää kaikista eniten rikkaiden ihmisten ahneus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Menestymistä verottamalla menestyminen vähenee, aivan kuten karkkeja verottamalla karkkien kulutus vähenee. Kateus on meille suomalaisille aina ollut tärkeä voimavara.

En ymmärrä, miksi taloudellinen vapaus niin monesti erotetaan muista yksilönvapauksista. Mielestäni ahne on se, joka pakottamalla ja riistämällä haluaa toisen omaa itselleen.

t. Köyhä opiskelija

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Tuo on nyt vähän aiheen sivussa. Jos jonkun mielestä suomalainen verojärjestelmä on epäoikeudenmukainen niin kaikin mokomin niin saa ajatella. Kirjoitukseni käsitteli veradressin väitettä suomalaisen kokonaisveroasteen huomattavasta noususta. Mielestäni lähteistin vasta-argumenttini niin, että tämän pohjalta voidaan käydä tästä faktasta keskustelua suuntaan tai toiseen.

Väittelyssä verotuksen oikeudenmukaisuudesta viimeinen uusi argumentti esitettiin kevättalvella 1972 alakälviäläisen huoltoaseman kahviossa. Ei menä sinne, eihän?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Olet yksi kivoimpia suomenkielisiä kirjoittajia joita on vastaan tullut viimeisen puolen vuoden aikana. Keep up the good work!

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Olipa kivasti sanottu, semminkin kun aihe on niinkin mielenkiintoinen kuin kokonaisveroasteen kehitys Suomessa. Parhaamme yritetään.

Jotu Karjalainen

Tuomas alkaa lähestyä legendaarisia Oskalan silmänkääntötemppuja näissä tilastojen tulkinnoissa.

Kokonaisveroastehan tulee erillaisten yhteiskunnan verojen ja maksujen suhteesta BKT.hen.

BKT.hen joka 60% koostuu julkisesta sektorista, toisinsanoen mitä enemmän otamme velkaa ja pöhötämme julkista sektoria sen alhaisempi kokonaisveroasteemme on.

Taasen jos karsisimme julkista sektoria esim. saksan lukuihin noin 45% BKT.sta, nousisi samalla nykyisellä veroasteella kokonaisveroasteemme jo 51,75%.

Tarkemman kuvan veroasteestamme saakin kun katsoo ihan miljoonina veronmaksajien taulukosta miten veroja on kerätty ajasta 1980 alkaen.

Pelkästään vuoden 2008 jälkeen veroa on kerätty yli viisi miljardia enemmän vuonna 2012 vaikka vientimme ei ole vielä edes yltänyt sille tasolle mitä se vuonna 2008 oli.

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Erinomainen kirjoitus :) Pohdin vähän itsekin aiheen penkaisemista tuosta ahneuden adressista kuultuani. Muta tässä tekstissäsi kyllä vedät aika hyvin ns. jalat suusta, joten joudun ehkä tyytymään tekstisi jakamiseen :)

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Kuka nyt sitten on ahne? Henkilö joka haluaa pitää omalla työllään ansaitsemansa rahat, vaiko henkilö joka haluaa toisen rahat ilman että hän tekee sen eteen muuta kuin äänestää.

Verojen alentamiselle riittää yksi syy: Veroja on alennettava jotta valtio karsisi menojaan. Verotus sitäpaitsi ei osu kaikkein rikkaimpiin koska heillä on keinoja varallisuutensa ansiosta välttää verotus, tähän taas ei yleensä keskiluokalla, eli eniten veroja maksavilla ole edes mahdollisuutta.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

No kuten sanottua, onko verotus moraalisesti oikein on sen verran laaja kysymys ja enemmänkin mielipidepuolella, ettei siihen kannata mennä.

Valtion menojen karsiminen aiheuttaa varsinkin kriisitilanteessa sitten toisenlaisia ongelmia. Veroprosentin ja tulojen suhdetta havainnollistaa seuraava kaavio. Olet valitetavasti oikeassa. http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploa...

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Koska valtion menoja ei nousukaudella karsittu, eli niinsanottua elvytystä vähennetty, joudutaan niitä sitten karsimaan nyt kriisissä pakon edessä. Tämä ei ole edes Keynesläistä talouspolitiikkaa vaan jotain todella typerää etujen haalimista omille eturyhmille demokratian varjolla.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #9

Joo, ei kukaan halua olla keynesiläinen noususuhdanteessa. Sinänsähän taas työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan kaltaiset mekanismit toimivat automaattistabilisaattoreina nätisti ihan niinkuin niiden pitää. Että julkisen sektorin kasvua on turha ihmetellä lamassa; se toimii juuri niinkuin on suunniteltu. Pitääpä jostain kaivaa noi julkisen sektorin tiedot vielä.

Sinällään puhuminen kriisistä on vaarallista. Kriisi on äkillinen, rajattukestoinen ja yllättävä tapahtuma. On iso ero sillä ollaanko kriisissä vai ovatko asiat vain huonosti.

Käyttäjän patrickjensen kuva
Patrick Jensen

Minä en tajua tätä logiikkaa jolla verojen karsiminen johtaa valtion toiminnan tehostumiseen julkisten palvelujen huononemisen sijaan. Eihän firmojakaan johdeta niin, että annetaan ensin työntekijöille monoa ja katsotaan vasta sitten mitäs kaikkea firmassa tehtäisiinkään ja mitä voisi tehdä toisin. Tai jos tehdään, niin se selittää aika paljon asioita.

Tuosta voi ihan alkajaisiksi vähän opetella mittasuhteita ja ruveta pohtimaan mitä leikataan, jos leikataan:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/...

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Minä en tajua tätä logiikkaa jolla verojen karsiminen johtaa valtion toiminnan tehostumiseen julkisten palvelujen huononemisen sijaan."

Mielestäni on järjenvastaista, että joku byrokraatti ja virkamies osaisi päättää ihmisten rahojen käytöstä paremmin kuin ihmiset itse. Tehottomuus on julkisen sektorin perusominaisuus, joka johtuu tulosvastuun puutteesta.

"Eihän firmojakaan johdeta niin, että annetaan ensin työntekijöille monoa ja katsotaan vasta sitten mitäs kaikkea firmassa tehtäisiinkään ja mitä voisi tehdä toisin."

No mikäs tämä nyt oli? Firmat toimivat omilla ja vapaaehtoisesti saamillaan pääomilla. Työntekijöitä ei potkita ulos, jos he tuottavat yritykselle lisäarvoa. Julkisella sektorilla rahoituksen saanti ei riipu tuloksista, joten sillä ei ole läheskään samanlaista insentiiviä kehittää ja tehostaa toimintaansa, vaan kaikki tuollainen tapahtuu poliittisilla päätöksillä.

Toimituksen poiminnat