saloniemi Kärttyisä paremmintietäjä.

Syrjäytyjät

Syrjäytyminen ei ole halpaa vaan kallista. Tarkkaanottaen sen hinta on noin 1,2 miljoonaa euroa -- olettaen että syrjäytyjä on mussukka joka syrjäytyy siististi kotonaan eikä esimerkiksi törttöile iteään vankilaan (280 €/vrk) tai sairaalaan; sairaalapäivän hinta on 300 €/vrk ja tehohoitovuorokausi tonneja- kymppitonneja. Kaikki nämä palvelut me maksamme verorahoistamme ja niin kuuluukin. Syrjäytyviä nuoria on muuten noin 30 000. Jos he syrjäytyvät siististi ja suunnitellusti, lasku on 36 000 000 000 euroa. Siis 36 miljardia euroa.

Syrjäytymisen hoito on kallista mutta ennaltaehkäisy niin halpaa että melkein itkettää. Hyvin karkeasti sanoen nimittäin korkeakoulutus suojaa lähes kaikilta kuviteltavissa olevilta riskeiltä paremmin kuin mikään muu. Korkeakoulutetut elävät pidempäänkorkeakoulutetut ovat terveempiä,  tienaavat enemmän ja työllistyvät paremmin.

Korkeakoulututkinto maksaa alasta riippuen 19 000-150 000 euroa. Juristit halvimpia, lääkärit kalleimpia. Paskempikin juristi tienaa 19 000 euroa kolmessa kuukaudessa. Jos verrataan taas ennaltaehkäisyn ja jälkien hoidon hintaa, niin huostaanotto maksaa noin 100 000 euroa. Sillä rahalla kouluttaisi joko viisi juristia, 2 ekonomia tai yhden lääkärin. Siis pelkällä yhden huostaanoton hinnalla. Kokonaisia korkeakoulututkintoja.

Nykyään nuorten syrjäytymistä pyritään hoitamaan kaikenlaisilla työpajoillatyökokeiluilla ja kaikenlaisella puuhastelulla. Mutta mitäpä jos ei näperreltäisi? Mitäpä jos kysyttäisiin syrjäytyneeltä että mikä ala kiinnostaa ja syrjäytynyt nuori laitettaisiin suorilta korkeakouluun -- ohi pääsykokeiden ja soveltuvuusarvioinnin? Jos sosiaalitoimisto allokoisi harkinnassaan (ja ilman resurssivaateita) ihmisiä teologiseen, lääkikseen, kauppakorkeakouluun, valtsikaan?

Mutta entäs jos ne syrjäytyneet ei pärjää korkeakoulussa? Ja ilman pääsykokeita? Pääsykokeiden hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä. Olen itse tehnyt työksenikin korkeakoulupolitiikkaa ja nähnyt käytännössä miten huono ennustavuus pääsykokeiden läpäisyllä on yhtään mihinkään verrattuna. Pääsykokeet on tapa laittaa ihmiset janalle, mutta jana ei kerro mitään ihmisten koulutettavuudesta, älystä tai kyvyistä. Kyseenalaistan myös toisen asteen koulutuksen (eli käytännössä ylioppilastutkinnon) pohjavaatimuksen. Faktatiedon osuus ei ole itseasiassa edes kovin merkittävä -- opiskelutaidot ja asenne ovat. Iso osa lähtisi takamatkalta, mutta räätälöidyillä tukikoulutuksilla perusvalmiuksien saavuttaminen ei vältttämättä olisi mahdotonta.

Osalla syrjäytyneistä ongelmat voivat olla toki niin kokonaisvaltaisia että pelkkä opiskelupaikka ei ongelmia ratkaise. Syrjäytymisen vaihtoehtokustannukset ovat kuitenkin 36 miljardia euroa, eli käytännössä kaikki toimenpiteet joiden hinta on alle 36 miljardia euroa (tai 600 miljoonaa vuodessa) ja jotka estävät syrjäytymistä, kannattaa tehdä. Jos putken läpi saadaan joka kahdeskymmenes ihminen, tämä tulee halvemmaksi kuin syrjäytymisen hoito.

Syrjäytyneiden kustannukset ovat pitkällä aikavälillä materialisoituvia vaihtoehtoiskustannuksia. Oikean rahan ja tulevaisuudessa pikkuhiljaa kuluvan rahan (tai rahan jota ei saada) yhteenlaskeminen on nykyisellä budjettimekaniikalla mahdotonta. Syrjäytymisen kulut tulevat pääosin kunnille, korkeakouluja rahoittaa valtio.

Tätä ajatusta vastustaisivat ainakin ammattiliitot (lisäkoulutus uhkaa profession palkkatasoa) [123] sekä yliopistot (lisäresurssien tarve ja tämä sakki huonontaisi mittareita) mutta edelleen: mikä olisi pahinta mitä tätä kokeilemalla voisi tapahtua?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Huostaanotot ovat liike toimintaa,BISNESTÄ.Voit toki ottaa selvää keitä se hyödyttää.Sillä pääset jo pitkälle,tuloksia siitä kulttuurista on olemassa jo riittävästi.

Huostatut lapset tekevät koleme kertaa useammin itsemurhan,kuin muut.Monet eivät palaa enää LAITOSTUTTUAAN normaaliin yhteiskuntaan.Monella jää koulu kesken,ja toiset oppivat viinan,tupakan ja alkoholin,VASTA jouduttuaan kotoaan laitoskierteeseen,tahi heittopussiksi,sijaispaikasta laitokseen,perhekotiin,laitokseen,sijaispaikkaan jne.Lääkitykset ovat myös lapsille yleisiä.Lääkkeet lyhentävät elämää,ja aiheuttavat hengenvaarallisia sivuoireita es.itsemurha alttiutta jne.sydänpysähdyksiä,myrkytyksiä.

Huostaanottoja tehdään myös aiheetta,niiden purkaminen vie vuosia,josko onnistuu koskaan,yksikin itsemurha aiheettoman huostan johdosta,oli liikaa.Suomessa on outo tilanne käynnissä:huostaamista on alettu pitämään lastensuojeluna,eli lainmukaisia tukitoimia korvaavana.Eli kun valtio alkoi antamaan rahaa ainoastaan huostaamiseen(laki "uudistus"huostakerroin 2008)eivät kunnat enää anna edes lainmukaisia tukitoimia perheille. Ihmisen,lapsen,koko perheen,suvun, elämään kovalla kädellä puuttuvasta toimenpiteestä,on tullut bisnestä hyödyttävä malli,josta johtuen lastensuojelua ei enää haluta kehittää kunnissa.

1,4 miljardia vuodessa on kova hinta veronmaksajille,koska lieveilmiöiden TODELLISTA hintaa ei tiedä kukaan.On hajonneet perheet,mielenterveyden ongelmat,työkyvyttömyys,traumatisoituminen jne.itsemurhat.Nämä koskettavat siis vanhempia,ja tulevaisuudessa montaa lasta,joka ei selviä laitos,tai heittelykierteestä.Kuten heitä ,jotka palaavat leimattuina yhteiskuntaan,jos palaavat.

Julkisuudessa lastensuojelun suositteleman kuvan mukaan,media on saanut tehtäväkseen julkisuudessa antaa kuvaa perheistä,jotka ovat juoppoja ynm.Totuus on toinen.40% lapsista on huostattu köyhyyden varjolla,se ei ole lainmukainen "syy".Ne tapaukset joissa EI ole mitään todellista syytä,kertovat omaa kieltään.Suomessa huostabisneksestä on tullut satojen miljoonien liike toimintaa.Tästä olivat poliitikot "huolissaan"vielä 2006...Eivät enää,meni oma etu lasten edelle.

ulf fallenius

Hei ihan oikeasti on ihmisiä jotka eivät halua eteenpäin elämässä sitten ollenkaan ja se ei ole yhteiskunnan vika.

Toimituksen poiminnat