*

saloniemi Kärttyisä paremmintietäjä.

Menetetty Maa

Kun Nordean Panama-skandaali paisuu paisumistaan, pankin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ajatteli kertoa meille, että 

  • Tämä maa on lähes menetetty. Teollisuuden investoinnit eivät ole ylittäneet poistoja seitsemään vuoteen, mikä tarkoittaa sitä, että Suomen teollistuminen voi olla tiensä päässä, Wahlroos sanoo.

On tietysti varmasti totta että teollisuuden investoinnit eivät ole ylittäneet poistoja, mutta paluu esiteolliseen aikakauteen kuulostaa melko... radikaalilta ennustukselta. Teollisuudella menee huonosti, se on selvä. Mutta onko se koko totuus Suomesta? 

Teollistuminen prosessina toi Suomeen ennennäkemättömän vaurauden. Kaikille riitti duunia  kun piti rakentaa teitä, patoja, ydinvoimaloita, vetureita, jäänmurtajia -- mitä nyt nopeasti teollistuva maatalousmaa tarvitsi. Wahlroos on oikeassa, tämä aika ei koskaan palaa. Maailma tuli näiltä osin valmiiksi. Loikka on otettu. Uskaliaimmat ovatkin arvailleet Suomen (ja muiden länsimaiden) olevan pian jälkiteollisia yhteiskuntia. Savupiipun kaatuminen ei välttämättä johda suoraan esiteolliseen yhteiskuntaan ja metsästäjä-keräilijöihin, vaan muitakin kehityskulkuja on. 

Suomen elinkeinorakenne


Yksi jälkiteollisen yhteiskunnan tunnusmerkeistä on palvelualojen nousu, kuten ylläolevasta graafista näkyy Suomessakin käyneen. Alkutuotannosta tai teollisuustuotannosta siirrytään palveluiden tuottamiseen ja vientiin. Ja näin on käynyt. Suurin ongelma on tässä suhteessa totta kai käsitys siitä, että ainoastaan veturien ja sellun myynti on oikeaa vientiä ja kaikki muu on vain jotain näpertelyä. Emmehän me täällä voi elää toistemmme paitoja pesemällä? Emmehän? 

No, itseasiassa näin me kyllä olemme tehneet. Yksi teollisuuden indikaattoreista on tavaravienti. Siis tullin julkaisema tilasto siitä, paljonko Suomen satamista viedään ja tuodaan tavaraa. Ja tämä vienti on laskenut. Mutta mitä tämä tilasto mittaa? Satamista eteenpäin meneviä fyysisiä laitteita. Siis sellaisia kunnollisia tavaroita joita voi kosketella. Satamassa ei näy Supercellin kontteja, ei Baswaren matkalaskujärjestelmiä eikä kaikkea niitä palvelualoja, jotka siirtyvät ideoina ja bitteinä mutta realisoituvat aivan oikeina euroina firmojen taseeseen. 

Palvelualojen vienti oli 2014 14,7 miljardia. Vientiylijäämä kasvoi yli kahteen miljardiin euroon. 

Näyttökuva 2016-04-09 kello 12.43.22

En vähättele talouden ongelmia, mutta suurinpana ongelmana on nimenomaan se, että me edelleen keskitymme miettimään miten sellua saisi entistä enemmän kaupaksi. Sen sijaan että me miettisimme miten me saisimme työnnettyä eteenpäin sellaisia uusia juttuja jotka jo nyt pärjäävät.

Kauppalehdessä oli erinomainen artikkeli juuri tästä aiheesta. Arvonlisäyksellä tarkasteltuna  tietotekniikka-ala on huomattavasti lupaavampi kuin metalliteollisuus. 

  • Kun suurimmat vientialat laitetaan järjestykseen arvonlisäyksen perusteella, muuttuu kotimainen vientikärki huomattavasti, huomauttaa palveluvientiin perehtynyt erikoistutkija Saara Tamminen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
    Paperi- ja koneteollisuus säilyttävät yhä kärkipaikkansa, mutta metalliteollisuus ja polttoaineen jalostus putoavat selvästi. Niiden ohi nousee palvelualoja kuten kauppa, tutkimus- ja tuotekehityspalvelut sekä liike-elämän palvelut, liikenne ja varastointi sekä it-palvelut.

 Kyllä: katsokaa vaikka!

Näyttökuva 2016-04-09 kello 12.52.24

Björn Wahlroos sanoo:

  • Toisena huolena hän nostaa esiin nuorten suomalaisten muuttoaallon pois Suomesta.
    –Todella moni ystävieni lapsista ja heidän ystävistään on jättänyt Suomen. Toivon, että päättäjät tajuavat, että heidän pitää kääntä kehitys sellaiseksi, että emme menetä seuraavan sukupolven parhaita kykyjä.

 

Aivan, juuri näin. En ole varma onko varmasti paras tapa pitää Suomessa "parhaita kykyjä" (joita Björn Wahroosin ystävät eittämättä ovat) se, että me satsaamme teolliseen tuotantoon, Talvivaaraan ja muihin uusiin nokioihin ja pidämme kaikilla voimillamme savupiippua pystyssä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ensin pitää saada rakenteet kuntoon. Sitä plogisti ei kertonut. Nyt ei kukaan halua investoida Suomeen oikein millekään alalle.

Suomi on pussin perällä eikä ole kiinnostava kohde. Suomalaiset ovat yliarvioineet vetovoimansa.

Nyt maasta lähtee jo oma väki.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Mikä näissä rakenteissa on tarkkaan ottaen vikana?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Sitähän minä plogistilta kysyin, että mikä on rakenteissa, kun ketään ei juuri kiinnosta investoida Suomeen?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hyvä blogi ja selkeät, kiinnostavat taulukot.

Nalle vissi ajatteli, että hyökkäys on paras puolustus (vaihtamalla keskustelun aihetta).

Katsotaanpa, josko USA nakkaa Nordealle miljardiluokan uhkasakon (kuten Dagens Nyheter ounastelee). Verohallinnon Hirvosen tuore kommentti on myös paljon puhuvaa. Björn Wahlroosina olisin, juuri nyt, vähän aikaa hiljaa....Money talks; myös tax-money! Pohjoismainen verokarhu on kova vastapeluri.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Kyllapas se kestikin.

Blogisti Saloniemi on oikealla asialla, mutta 10 vuotta jäljessä.
Miksi?
Höttö sokaisi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pankkiiri haluaa tehdä omaa bisnestään lainaamalla rahaa teollisiin inevstointeihin. PK-yrityksen kannalta puolestaan parasta bisnestä on sellainen, jota saadaan aikaiseksi vanhoilla jo poistetuilla koneilla ilman uusia investointeja.

Investointien taloudellinen kannattavuus on itse asiassa pankkiirille samantekevää niin kauan kuin asiakas maksaa korkonsa. Investointeja vaan pitää hänen näkökulmastaan saada lisää.

Toimituksen poiminnat